Tieto sepelvaltimotaudista voi tulla yllätyksenä joko äkillisen sydäninfarktin tai suunnitellusti tehdyn sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen yhteydessä. Sairastuneelle on tärkeää kuulla, mitä diagnoosi tarkoittaa käytännössä ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Sepelvaltimotautiin sairastuminen vaatii potilaalta orientoitumista koko elämän kestävään omahoitoon ja seurantaan. Uusien taitojen opettelu, lääkehoitoon motivoituminen tai liikunnan rajojen omaksuminen voivat viedä aikaa kuukausia joskus vuodenkin. Tiedon ja tuen tarve koskee myös läheisiä.
Taitojen opettelu ja kuntoutuminen eivät tapahdu hetkessä. Vaikka nykyaikaiset nopeasti tehtävät pallolaajennustoimenpiteet parantavat potilaiden fyysistä toipumista ja kuntoutumisennustetta, unohdamme usein, että sydänsairaus koettelee myös henkisesti. Akuutti sydäntapahtuma saattaa olla ensimmäinen kerta, kun ihminen joutuu pohtimaan oman elämänsä rajallisuutta. Kuntoutuksen tavoitteena on, että sepelvaltimotautia sairastavan työ- ja toimintakyky säilyy tai kohenee, sairauden eteneminen hidastuu, oireet vähenevät ja ennuste paranee. Kuntoutuksen tavoitteena on myös, että potilas osaa asioida terveydenhuollossa ja tuntee pitkäaikaissairaan sosiaaliturvan. Sydänkuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu laajasti. Kuntoutuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia potilaan elämänlaatuun ja -tapoihin. Liikuntapainotteinen kuntoutus yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja -hoitoihin vaikuttaa suotuisasti sepelvaltimotaudin ennusteeseen. Kuntoutuksella on myös myönteistä psykososiaalista vaikutusta.
Vertaistuki antaa tukea kuntoutumiseen ja sairauden kanssa elämiseen. Keskustelut vertaistukijan kanssa vähentävät sairastumisesta johtuvaa jännitystä ja pelkoa. Sydänyhdistyksissä toimii yli 500 koulutettua vertaistukihenkilöä.
Päijät-Hämeen alueella toimii viisi sydänyhdistystä:
- Lahden Sydänyhdistys (Lahti, Asikkala, Hollola)
- Nastolan Sydänyhdistys (Nastola)
- Orimattilan seudun Sydänyhdistys
- Heinolan Sydänyhdistys
- SysmäHartolan Sydänyhdistys.
Nämä järjestävät vertaisvetoisesti mm. virkistystä, matkoja, tuettuja lomia, luentotilaisuuksia ja liikuntaryhmiä tai -tapahtumia.
Sydänpotilaiden oma potilasjärjestö Sydänliitto auttaa ja tukee kuntoutumisen polulla monin tavoin. Ensitietotilaisuus sairastuneelle ja läheisille Päijät-Hämeen keskussairaalassa järjestetään ensitietotilaisuuksia, jotka on tarkoitettu sepelvaltimotautidiagnoosin vastikään saaneille ja heidän läheisilleen. Tilaisuudessa kerrotaan sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta sekä sydänystävällisistä elintavoista. Tietoa annetaan myös sydänkuntoutusvaihtoehdoista ja siitä, miten eri kuntoutuksiin hakeudutaan. Sepelvaltimotautiin äskettäin sairastuneet saavat kutsun ensitietotilaisuuteen joko kirjeitse tai kuntoutusohjaajan kautta.
Kuntoutusohjaaja järjestää keskussairaalassa pienryhmiä sepelvaltimotautiin sairastuneille. Potilas saa ryhmäajan kotiutumisen yhteydessä. Näihin ryhmiin myös läheiset ovat tervetulleita. Yksilöllinen kuntoutuksen suunnittelu Potilaalle itselleen mielekkäiden kuntoutustavoitteiden asettaminen edesauttaa kuntoutumista. Tavoitteiden tunnistamiseen ja saavuttamiseen voi saada apua kuntoutusohjaajalta. Kuntoutusohjaaja voi auttaa, jos potilas ja läheinen tarvitsevat ohjausta hoito- ja kuntoutuspolulla. Sepelvaltimotautia sairastavalla ja hänen läheisellään on mahdollisuus varata maksuton vastaanottoaika kuntoutusohjaajan vastaanotolle, jossa arvioidaan yhdessä tiedon, tuen ja kuntoutuksen tarvetta, suunnitellaan kuntoutusta ja autetaan siihen hakeutumisessa. Kuntoutusohjaaja tekee myös yhteistyötä muiden potilasta hoitavien ammattilaisten kanssa.
Potilas ohjaus ja kuntoutus Päijät-Sotessa
Ks. https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit
