Toimenpiteet

Suonensisäiset hoidot alaraajojen valtimoahtaumiin

  • Lyhyet valtimotukokset voidaan usein hoitaa suonensisäisellä hoidolla (pallolaajennus ja stenttaus).
  • Ei sovi kaikkiin kohteisiin - esimerkiksi reisivaltimon haarautumiskohdassa on liian iso riski toisen haaran tukkeutumiselle.
  • Tiukat ahtaumat eivät välttämättä tottele palloa, samoin eivät erittäin kalkkiset suonet.
  • Yhteistyökykyiselle potilaalle toimenpide on helppo, tehdään paikallispuudutuksessa pienestä pistoreiästä (yleensä nivusesta).
  • Pistoreikä umpeutuu itsestään.
  • Potilas usein kotiutuu samana tai seuraavana päivänä. Lisälääkitys yleensä määrätään (Plavix-antitrombootti ASAn rinnalle) määräajaksi.
  • Tarvittaessa haavan kirurginen revisio tai esim. varvasamputaatio voidaan tehdä samalla hoitojaksolla.
  • Verenkierron paraneminen huomataan yleensä heti mittauksissa (ABI ja varvaspaineet), jos toimenpide onnistuu; mittausarvot saattavat vielä parantua viikkojen kuluessa.
  • JOS pistohaavalle nousee sykkivä pahkura - kirurgin konsultaatio (ns. pseudoaneurysma).

Avoleikkaukset alaraajojen valtimoahtaumien tai –tukkeumien hoitoon

  • Jos potilaalla on pitkä verisuonitukos (esim. koko reisivaltimo tukossa), paras tulos saadaan tekemällä ohitus.
  • Verisuoniohitus tarkoittaa uuden valtimon rakentamista avointen suonten välille, esimerkiksi reisi- ja polvivaltimon väliin.
  • Mieluiten varaosana käytetään omaa pintalaskimoa (esim. vena saphena magna eli iso kehräslaskimo, joskus näiden puuttuessa myös käsilaskimo). Lyhyet, polven yläpuoliset ohitukset voidaan tehdä proteesilla, jos potilaalla ei ole haavoja (lähialueella). Biologisia, omia laskimoita korvaavia materiaaleja on yritetty kehittää, mutta ne eivät tahdo pysyä avoimina.
  • Leikkaus voi olla usein pitkä ja potilaalle vaativa, etenkin jos ohite joudutaan rakentamaan useista laskimopalasista.
  • Jos lantiovaltimot ja/tai aortan alaosa ovat kokonaan tukossa, voidaan potilaalle joutua tekemään ohite aortasta esim. reisivaltimoihin (Y-proteesileikkaus), joka on raskasta kirurgiaa tehohoitojaksoineen - suuret leikkausriskit!
  • Reisivaltimon haarautumiskohdassa nivusessa molempien haarojen verenkierto täytyy turvata (syvä ja pinnallinen reisivaltimo). Tämän alueen tukoksissa voidaan tehdä puhdistusleikkaus, jossa verisuonen sisäseinämäkerros poistetaan ja avauskohtaan ommellaan paikka, joka laajentaa suonen avoimemmaksi kuin se oli ennen leikkausta.
  • Joskus tehdään ensin nivuseen puhdistusleikkaus ja siitä edelleen ohitusleikkaus alaspäin esim. polvivaltimoon.

Alaraajan avokirurgisen leikkauksen jälkeen

  • Potilaat ovat useamman päivän (tai viikon) osastohoidossa.
  • Mahdolliset amputaatiot ja kirurgiset revisiot pyritään tekemään samalla kertaa kuin leikkaus.
  • Jalka usein turpoaa merkittävästi, koska valtimoverenkierto lisääntyy; nestekierrolla kestää viikkoja tai kuukausia päästä “samaan tahtiin” - kuuma, turpea jalka on siis normaali! Laskimotukos on harvinainen.
  • Jalkaa on hyvä pitää lievästi koholla (esim. sängyssä tyynyllä, istuessa tuolilla) turvotuksen hoitamiseksi. Tukisukka käy vain, jos kirurgi on luvannut niin - joskus ohite kulkee ihon alla ja menee tukkoon kompressiosta.
  • Leikkaushaavoilla ompeleet/hakaset pidetään noin kaksi viikkoa.
  • Nivushaava on herkkä tulehtumaan, ja tulehdus voi ulottua syviin kudoksiin (verisuoniin) - herkästi konsultaatio leikanneeseen yksikköön. Lihavuus, tupakka, huono sokeritasapaino altistavat. Nivushaavalle voi myös syntyä serooma eli kudosnestekertymä, joka kuitenkin usein häviää itsekseen.

Joskus alaraajaverenkierron parantamiseksi ei ole mitään tehtävissä.

  • Joskus potilaalla ei vain ole mitään avointa valtimoa, johon tehdä ohitus - ohituksen täytyy aina johtaa johonkin. Koko matkaltaan tukossa olevia suonia, esim. säärivaltimoita, ei myöskään pysty suonensisäisesti avaamaan.
  • Toisaalta potilas saattaa olla yhteistyökyvytön (useimmiten vaikea dementia), jolloin valtimoiden kajoava hoito ei tule kysymykseen.
  • Näissä tilanteissa vaihtoehdot ovat joko hyväksyä nykytilanne (hoitaa kipua ja haavaa, joka todennäköisesti ei parane) tai amputoida jalka.
  • Amputaatiotaso valitaan potilaan kunnon ja verenkiertotilanteen mukaan. Proteesikävely esim. sääriproteesilla vaatii paljon voimia eikä ole realistista iäkkäillä, huonokuntoisilla potilailla. Reisiamputaatiohaava myös paranee varmemmin eikä jää kontraktuurassa olevaa, haittaavaa sääritynkää. Yhden ehjän jalan turvin moni pärjää kotonaan käyttäen sitä siirtymäjalkana pyörätuoliin jne.
  • Pyörätuolilla liikkuvalle potilaalle pääasiassa ei tehdä alaraajaohituksia huonon aukipysyvyyden vuoksi, endovaskulaarinen hoito voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan.

Kaulavaltimoahtauman hoito avokirurgisesti

  • Leikkauksessa poistetaan ahtauttava plakki kokonaisuudessaan. Preventiivinen hoito – ei muuta neurologista tilannetta.
  • Leikkaus tehdään joko paikallispuudutuksessa, jos anatomia ja kooperaatio sallii, tai yleisanestesiassa.
  • Toimenpiteen aikana kaulavaltimo suljetaan pihdein, joten aivojen verenkierron tilannetta seurataan paikallispuudutuksessa potilaan kliinisen tilan perusteella, lisäksi NIRS-mittari mittaa aivojen otsalohkojen happikyllästeisyyttä.
  • Toimenpiteeseen liittyy muutaman prosentin riski aivoinfarktista; muita mahdollisiakomplikaatioita ovat kaulan verenvuoto (ilmeneeyleensä heti leikkauksen jälkeen ja hoidetaan tarvittaessa uusintaleikkauksella) sekä hermovauriot kuten recurrenspareesi ja kielen liikehermon vaurio; nämä useimmiten palautuvat itsekseen (viikkojen – kuukausien aikana).
  • Leikkauksessa kaulavaltimo avataan pitkittäin ja ahtauttava plakki kuoritaan pois, yleensä avaus suljetaan paikkamateriaalilla, jotta kaulavaltimon haarakohta jää aiempaa väljemmäksi - uudelleen ahtautuminen harvinaisempaa kuin jos avaus ommeltaisiin suoraan umpeen.
  • Toimenpiteen jälkeen voi verenpaine olla liian korkea ja syntyä hyperperfuusiosyndrooma. Tämän vuoksi seuranta ensin heräämössä ja sitten osastolla väh. 2 vrk toimenpiteestä ennen kotiutusta.

Aortta-aneurysman hoito avokirurgisesti

  • Jos potilas on hyväkuntoinen, voi avokirurgiaa harkita; osa aneurysmista sopii huonosti suonensisäiseen hoitoon.
  • Y-proteesileikkaus: laparotomiateitse korvataan oma aortta munuaisvaltimotasosta alaspäin proteesilla, lahkeet ommellaan joko lantiovaltimoihin tai joskus reisivaltimotasoon.
  • Hemodynaamisesti potilaalle raskas leikkaus, yleensä tehohoito leikkauksen jälkeen muutaman vrk ajan, sairaalahoito vähintään noin viikon ajan.
  • Korjaus kestää pääsääntöisesti potilaan loppuiän.

Aortta-aneurysman hoito suonensisäisesti stenttigraftilla (HUS)

  • Yleensä hereillä paikallispuudutuksessa molemminpuolisista nivuspistoista tehtävä toimenpide, keskitetty yliopistosairaaloihin.
  • Seuranta sairaalassa 1-2 vrk elektiivisen tmp jälkeen.
  • Vaatii loppuikäistä seurantaa, noin neljäsosalla tulee lisätoimenpiteitä kuten pienten suonten embolisointia.
  • Ei sovellu kaikille potilaille riippuen anatomiasta.