Hoitolinjan valinta
Eteisvärinän yksilöllistä hoitoa valittaessa huomioidaan
- potilaan oireet (EHRA-luokitus)
- muut (sydän)sairaudet
- tromboembolisten komplikaatioiden vaaratekijät
- rytmihäiriön kesto
- hoidon odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- potilaan toiveet.
Rytminhallinta
- ensimmäinen oireinen eteisvärinä
- Oireettomilla ja lieväoireisilla (EHRA 1–2) iäkkäillä potilailla ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin lääkkeelliseen rytminhallinnan aikana
- Näissä tapauksissa rytminsiirrosta voidaan luopua ja keskittyä kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, diabeteksen ja muiden mahdollisten vaaratekijöiden hoitoon sekä antikoagulaatiohoitoon ja sykkeenhallintaan
- vaikeat oireet (EHRA3-4) kammiotaajuutta hidastavasta lääkityksestä huolimatta
- potilaan nuori ikä
- fyysisesti aktiivinen potilas
- hyvä vaste eteisvärinän estohoitoon (lääkehoito tai katetriablaatio)
- rytmihäiriö on kestänyt < 6 kk
- vasen eteinen on normaalikokoinen
- pieni AF-VCS-pistemäärä (< 3 p)
Taulukko 2. AF-CVS-riskipisteet. Pisteiden määrä kertoo, kuinka todennäköisesti potilas on sinusrytmissä kuukauden kuluttua rytminsiirrosta. (Samuli Jaakkola. Juhani Airaksinen. Duodecim 2020;136:793-7)
| Potilaan ikä (v) | Pisteet |
| <45 | 0 |
| 45-65 | 1 |
| >65 | 2 |
| Aiempi eteisvärinä | 2 |
| Sydämen vajaatoiminta | 2 |
| Verisuonitauti (1) | 1 |
| Lyhyt eteisvärinän uusiutumisviive (2) | 3 |
(1) Verisuonitauti = sairastettu sydäninfarkti, perifeerinen valtimokovettumistauti tai aortan plakkitauti
(2) Eteisvärinäjakso 30 edellisen päivän kuluessa
Alle 3 riskipistettä = pysyvämpi sinusrytmi saavutetaan 87-99 %ssa tapauksista
Yli 5 riskipistettä = pysyvämpi sinusrytmi saavutetaan 33-66 %ssa tapauksista
