Pysyvä eteisvärinä

Sykkeenhallinta eli potilas jää eteisvärinään

  • Kun päädytään pysyvään eteisvärinään ja sykkeenhallintaan, potilaalle on hyvä kertoa hoitomyöntyvyyden parantamiseksi:
    • ennuste on lieväoireisilla potilailla (EHRA 1–2) sykkeenhallinnan aikana yhtä hyvä kuin lääkkeellisen rytminhallinnan aikana elimistö yleensä tottuu pysyvään eteisvärinään syketaajuuden optimoinnin myötä ("taloudellinen flimmeri") 
    • oireiden hallittavuus kammiovastetta hidastavilla lääkkeillä
    • antikoagulaatiohoito

  • Oireettomilla ja lieväoireisilla (EHRA 1–2) iäkkäillä potilailla ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin lääkkeelliseen rytminhallinnan aikana
    • Näissä tapauksissa rytminsiirrosta voidaan luopua ja keskittyä kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, diabeteksen ja muiden mahdollisten vaaratekijöiden hoitoon sekä antikoagulaatiohoitoon ja sykkeenhallintaan
  • eteisvärinän uusiutuminen nopeasti (alle 1–2 kuukauden kuluessa rytminsiirrosta) estohoidosta huolimatta
  • kookas vasen eteinen: rytminsiirron onnistuminen ja sinusrytmin säilyminen ovat epätodennäköisiä, jos vasemman eteisen poikkimitta on yli 5 cm
  • eteisvärinän yhtäjaksoinen kestäminen yli 6–12 kuukautta
  • vähäinen fyysinen aktiivisuus.

  • Pysyvän eteisvärinän aikana kammiotaajuus säädetään yksilöllisesti
    • Tavoitteena on, että potilas on oireeton ja kammiovaste on levossa alle 110/min.
    • Oireiset potilaat hyötyvät tiukemmasta sykkeenhallinnasta, jossa tavoitteellinen kammiovaste on levossa 60–80/min ja kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, 90–115/min.
  • Sykkeenhallinnan toteutuminen täytyy tarvittaessa varmistaa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä, kliinisellä rasituskokeella tai molemmilla.
    • Jatkuvasti liian nopea kammiovaste (keskimääräinen syketaajuus yli 110/min) voi johtaa sydämen vajaatoimintaan (ns. takykardiamyopatia
  • Taulukko 12. Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa yleisimmin käytettäviä lääkkeitä Käypähoito.fi: Eteisvärinä

Antikoagulaatiohoito