Rytminhallinta (Eteisvärinän kesto alle 48 tuntia)

Hoitolinjan valinta

Rytminhallintaa puoltavat 

  • hankalat oireet, jotka sopivat eteisvärinän aiheuttamiksi
  • ensimmäinen oireinen eteisvärinä
    • iäkkäillä ja lieväoireisilla (EHRA1-2) potilailla voidaan rytminsiirrosta luopua ja aloittaa antikoagulaatiohoito, sykkeenhallinta ja hoitaa perussairauksia Käypähoito.fi: Vältä viisaasti
  • potilaan nuori ikä
  • fyysisesti aktiivinen potilas
  • hyvä vaste eteisvärinän estohoitoon (lääkehoito tai katetriablaatio)
  • rytmihäiriö on kestänyt < 6 kk
  • vasen eteinen on todettu sydämen ultraäänessä olevan normaali
  • pieni AF-VCS-pistemäärä (< 3 p)

Taulukko 2. AF-CVS-riskipisteet. Pisteiden määrä kertoo, kuinka todennäköisesti potilas on sinusrytmissä kuukauden kuluttua rytminsiirrosta. (Samuli Jaakkola. Juhani Airaksinen. Duodecim 2020;136:793-7)

Potilaan ikä (v) Pisteet
<45 0
45-65 1
>65 2
Aiempi eteisvärinä 2
Sydämen vajaatoiminta 2
Verisuonitauti (1) 1
Lyhyt eteisvärinän uusiutumisviive (2) 3

(1) Verisuonitauti = sairastettu sydäninfarkti, perifeerinen valtimokovettumistauti tai aortan plakkitauti
(2) Eteisvärinäjakso 30 edellisen päivän kuluessa
Alle 3 riskipistettä = pysyvämpi sinusrytmi saavutetaan 87-99 %ssa tapauksista
Yli 5 riskipistettä = pysyvämpi sinusrytmi saavutetaan 33-66 %ssa tapauksista

Sykkeenhallintaa puoltavat (potilas jää eteisvärinään)

  • Oireettomilla ja lieväoireisilla (EHRA 1–2) iäkkäillä potilailla ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin lääkkeelliseen rytminhallinnan aikana
    • Näissä tapauksissa rytminsiirrosta voidaan luopua ja keskittyä kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, diabeteksen ja muiden mahdollisten vaaratekijöiden hoitoon sekä antikoagulaatiohoitoon ja sykkeenhallintaan
  • eteisvärinän uusiutuminen nopeasti (alle 1–2 kuukauden kuluessa rytminsiirrosta) estohoidosta huolimatta
  • kookas vasen eteinen: rytminsiirron onnistuminen ja sinusrytmin säilyminen ovat epätodennäköisiä, jos vasemman eteisen poikkimitta on yli 5 cm
  • eteisvärinän yhtäjaksoinen kestäminen yli 6–12 kuukautta
  • vähäinen fyysinen aktiivisuus

Rytminhallinta

Kammiovasteen hidastaminen akuutissa eteisvärinässä

  • Hemodynaamisesti vakaan eteisvärinäkohtauksen alkuvaiheessa keskitytään lievittämään potilaan oireita hidastamalla kammiotaajuutta eteis-kammiojohtumista jarruttavilla lääkkeillä
  • Tavoitteena on alle 110/min:n taajuus 6
    • Vaikutus ilmaantuu nopeasti, kun lääke annetaan laskimoon.

Käypähoito.fi: Taulukko 12. Akuutin eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen hidastamisessa tehokkaiksi osoittautuneita suoneen annettavia lääkkeitä suositus 


Rytminsiirto


Sähköinen rytminsiirto

  • Sähköisessä rytminsiirrossa sinusrytmi palautetaan QRS-heilahdukseen synkronoidulla bifaasisella tasavirtaiskulla kevyen anestesian aikana
  • Sähköinen rytminsiirto on vasta-aiheinen, jos
    • eteisvärinän syy on hoidettavissa (esim. elektrolyyttihäiriö, digitalismyrkytys tai vaikea kilpirauhasen liikatoiminta on korjattava ennen rytminsiirtoa)
    • potilaalla on sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen vaikea toimintahäiriö eikä hänellä ole tahdistinta
    • rytmi vaihtelee spontaanisti sinusrytmin ja eteisvärinän välillä (rytmihäiriölääkkeitä voidaan käyttää).


Lääkkeellinen rytminsiirto