Katetriablaatio

• Katetriablaation tavoitteena on vähentää potilaan eteisvärinästä johtuvia oireita ja parantaa elämänlaatua
• Yleisesti ottaen katetriablaatio ei paranna eteisvärinäpotilaan ennustetta
  • Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa saattaa parantaa valikoitujen potilaiden ennustetta
• Jos eteisvärinää pyritään ehkäisemään, pyritään vaikuttamaan:
  • keuhkolaskimoihin, joista peräisin olevien eteislyöntien laukaisemana eteisvärinä alkaa useimmiten
  • eteisen kudokseen, joka on sitä kuormittaneiden tekijöiden seurauksena altis jäämään eteisvärinään
• Eteisvärinän ablaatiossa eristetään keuhkolaskimot sähköisesti vasemmasta eteisestä joko radiotaajuusenergialla (RF-ablaatio) tai kryopalloablaatiolla, jotka molemmat menetelmät ovat käytössä Päijät-Hämeen keskussairaalassa
• indikaatio
  • voimakasoireinen, lääkehoitoon reagoimaton kohtauksittainen tai jatkuva eteisvärinä (EHRA3-4)
    • ensivaiheen hoitona itsenäistä kohtauksittaista eteisvärinää sairastavalle, jos potilas haluaa
  • rytmihäiriölääkettä ei voida käyttää sivuvaikutusten vuoksi
  • ei ole todettu merkittävää sydänsairautta
  • runsaasti T-aallon päälle ajoittuvia eteislisälyöntejä (”P-on-T”-ilmiö)
  • BMI < 35 kg/m²
  • uusinta-ablaatiota voidaan harkita, jos ensimmäisellä ablaatiolla on saavutettu hoitovaste

• Eteisvärinän katetriablaatiohoito estää kohtauksittaisen ja jatkuvan eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito ja parantaa merkitsevästi potilaiden elämänlaatua
• Katetriablaatiohoito tehoaa 60–85 %:lla itsenäistä kohtauksittaista eteisvärinää sairastavista potilaista, joilla lääkehoito on osoittautunut tehottomaksi
• Komplikaatiot
  • tamponaatio 1-2 %
  • keuhkolaskimon ahtatuminen < 1%
  • tormboemboliset komplikaatiot < 1%
  • palleahermon halvaantuminen 1-2 %
  • ruokatorven perforaatio < 0.1 %

• muun rytmihäiriön katetriablaatio saattaa estää eteisvärinän
  • Jos eteisvärinän laukaisijana toimii jokin muu rytmihäiriö (esim. eteistakykardia tai eteislepatus, eteis-kammiosolmukkeen kieroaktivaatiotakykardia tai eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykardia)
• Pitää hoitaa myös kardiovaskulaarisia riskitekijöitä (esim. korkea verenpaine, ylipaino ja uniapnea)

Antikoagulaatio

Katetriablaatio ei ole vaihtoehto antikoagulaatiohoidolle, vaan antikoagulaatiossa noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin potilasryhmissä.

• Toimenpiteeseen liittyvien tromboembolisten komplikaatioiden välttämiseksi myös pienen riskin potilaille suositellaan aloitettavaksi suora antikoagulantti viimeistään 3 viikkoa ennen toimenpidettä (varfariinia käyttäessä INR:n on oltava hoitotasolla vähintään 3 viikkoa).
• Katetriablaation jälkeen antikoagulaatiota jatketaan pienen tukosriskin potilaille 1-2 kk
• Suuressa tukosvaarassa oleville (CHA₂DS₂VASc ≥2) suositellaan pysyvää antikoagulaatiohoito
  • Terveysportti.fi: Laskurit, lomakkeet ja lähetteet - Duodecim
• Potilaat saavat ohjeistuksen sydänpoliklinikalta ja keskustelevat kardiologin kanssa toimenpiteestä

Eteisvärinän ablaatiohoito kryopallolla

Kuva 1. Eteisvärinän ablaatiohoito kryopallolla. © Pekka Raatikainen

Tässä menetelmässä kaikki keuhkolaskimot käsitellään erikseen ja tulos varmistetaan pallokatetrin lävitse keuhkolaskimon sisälle viedyllä sirkulaarisella diagnostisella katetrilla samaan tapaan kuin radiotaajuusenergialla tehdyssä ablaatiossa.

Kuvassa näkyy kryopallo täytettynä vasemmassa yläkeuhkolaskimossa.

Pallo tukkii suonen hyvin, sillä sen läpi ruiskutettu varjoaine ei vapaudu lainkaan eteisen puolella. Hyvä “okkluusio” on onnistuneen kryoablaation edellytys.