Avoterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Urtikaria eli nokkosihottuma on yksi yleisimmistä iho-oireista, jonka saa jopa 20 % ihmisistä ainakin kerran elämässään. Oireet muistuttavat nimensä mukaisesti nokkosen polttamia, sana urtikaria tuleekin nokkosen latinankielisestä nimestä urtica.
Urtikaria eli nokkosihottuma ilmenee kutiavina paukamina tai läiskinä. Urtikariaan voi liittyä ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta. Yksittäinen paukama on enintään 24 tuntia samassa kohdassa. Noin puolella on paukamien lisäksi syvempää turvotusta eli angioödeemaa iho- tai limakalvoalueilla: huulissa, silmäluomissa, kielessä, raajoissa tai ulkoisissa sukuelimissä. Turvotus voi ilmaantua myös yksinään ilman urtikariapaukamia. Urtikariaan voi liittyä harvinaisissa tapauksessa yleisoireita, kuten kuumetta, nivelkipuja tai suolisto-oireita, mikä voi viitata autoinflammatorisiin tauteihin.
Akuutti urtikaria
Urtikarian oireet kestävät yleensä muutaman päivän tai viikon, mutta joskus ne saattavat pitkittyä. Lyhytkestoinen, akuutti urtikaria on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. Urtikarian aiheuttaja on usein infektio, mutta suurimmalla osalla oireet tulevat täysin arvaamatta. Urtikariaa voidaan pitää oireena, jonka laukaisee yksittäinen tekijä tai erilaisten tekijöiden yhteisvaikutus. Usein sairauden syy jää epäselväksi tai sitä ei löydetä ollenkaan. Aiheuttajaa ei yleensä voida päätellä oireen ulkonäön tai laajuuden perusteella. Muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle.
Oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke, kuten hankaus tai paine. Tällöin puhutaan niin sanotusta fysikaalisesta urtikariasta. Näitä ovat muun muassa hikiurtikaria, piirtopaukamointi, paineurtikaria, kylmä- tai kuumaurtikaria ja valourtikaria.
Akuutti urtikaria voi olla vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, jolloin urtikarian lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.
Allergia,- Iho ja Astmaliitto: tietoa anafylaksiasta
Krooninen spontaani urtikaria
Jos oireet kestävät pidempään kuin kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta spontaanista urtikariasta, jonka syy jää yleensä tuntemattomaksi. Kroonista spontaanista urtikariaa pidetään nykyään sisäsyntyisenä autoimmuunitautina. Useimmissa tapauksissa tauti rauhoittuu itsestään muutamassa vuodessa, mutta joskus oireet voivat kestää pidempään tai oireet voivat ilmestyä takaisin jonkin ajan kuluttua. Laajoista tutkimuksista, esimerkiksi allergiatutkimuksista, on harvoin apua kroonisen urtikarian selvittämiseksi.
Oireiden ilmettyä on luonnollista lähteä etsimään tietoa siitä, mistä ne johtuvat. Tätä varten olemme koonneet sinulle luotettavia tietolähteitä luettavaksi:
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto: tietoa urtikariasta
Terveyskirjasto: tietoa urtikariasta
Urtikariaoireiden ilmetessä hakeudu hoitoon omaan sote-keskukseen, koulu-, opiskelija- tai työterveyshuoltoon tai yksityislääkärin vastaanotolle. Päivystyksellinen hoito ei ole tarpeen, elleivät oireet ole voimakkaita tai haittaa työntekoa.
Jos sinulla on alla olevia oireita, hakeudu päivystykseen soittamalla 112:
- Turvotus on kielessä tai nielussa ja se on ahtauttamassa hengitysteitä
- Turvotuksen lisäksi keholla on laajasti urtikariaa ja verenpaine laskee
- Turvotusten lisäksi on kovia, aaltomaisia vatsakipuja
- Hengenahdistusta
Akuutti urtikaria voi olla myös vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire.
Yhteystiedot
Päijät-Soten Terveys ja sairaanhoitopalvelut: Terveyspalvelut - PHHYKY
Päijät-sote sovellus: Näin aloitat Päijät-Sote -sovelluksen käytön
Yleensä urtikarian taudinkuva on hyvin selkeä, ja lääkäri pystyy useimmiten keskustelun perusteella tunnistamaan tilan urtikariaksi.
Lääkärin vastaanotolla:
- Keskustelet lääkärin kanssa mahdollisista oireiden aiheuttajista. Jos epäilet jotain tiettyä asiaa oireiden aiheuttajaksi, on se hyvä tuoda esille.
- Jos sinulla on kuvia ihottumastasi esimerkiksi kännykässäsi, voit näyttää niitä lääkärille.
- Jos lääkäri epäilee kertomasi perusteella tiettyjä aiheuttajia, sinulle tehdään lisätutkimuksia mahdollisen aiheuttajan selvittämiseksi.
- Joissain tapauksissa kyseessä voi olla jokin virustauti, joka voi oireilla pelkästään urtikariana. Näissä tapauksissa syytä ei yleensä pystytä jäljittämään tutkimuksin.
- Jos oire on kestänyt kuusi viikkoa ja altistavaa tekijää ei löydy, tilanne voidaan diagnosoida krooniseksi spontaaniksi urtikariaksi.
Lääkäri määrää urtikariaan yleensä antihistamiinia, jopa nelinkertaisella annoksella. Sen tehotessa diagnoosi myös varmistuu. Syvempään turvotukseen eli angioödeemaan antihistamiini ei tehoa aivan yhtä hyvin, ja oireiden rajuudesta riippuen antihistamiinin rinnalla voidaan käyttää muun muassa lyhytaikaista kortisonikuuria.
Useimmiten antihistamiini tehoaa melko hyvin myös krooniseen spontaaniin urtikariaan.
Kroonisen spontaanin urtikarian ennuste: Oireet rauhoittuvat yleensä 2 - 5 vuodessa, ja jo vuoden kuluttua 30 - 50 % potilaista on oireettomia.
Urtikaria liitetään usein allergioihin, mutta krooniseen spontaaniin urtikariaan ei yleensä löydy allergisoivia tekijöitä.
Yleensä potilaan kertomuksesta käy ilmi, jos oireeseen liittyy allergiaa tai se esiintyy kylmyyteen, hikeen tai kosketukseen liittyen. Usein tutkimuksista ei saada uutta tietoa, minkä vuoksi vaivalloisia tutkimuksia pyritään välttämään.
Tutkimukset ovat tarpeellisia tapauksissa, joissa alkuoireet ovat olleet hyvin rajuja ja tarve mahdollisen aiheuttajan löytämiseen on suuri.
Mahdollisia tutkimuksia ovat:
-
- Tiettyjen lääkkeiden tiedetään aiheuttavan erityisesti angioödeemaa: tulehduskipulääkkeet ja verenpainelääkkeistä ACE-estäjät. Näitä lääkkeitä kokeillaan tarvittaessa jättää pois.
- Hampaiden huono kunto voi olla syynä urtikariaan, joten on suositeltavaa käydä hammaslääkärissä.
- Joskus aiheuttajana on virustartunta, jota harvemmin pystytään jäljittämään. Verikokeiksi riittävät yleensä hyvin tavanomaiset verenkuva ja tulehdusarvot. Joskus myös katsotaan, onko vatsassa helikobakteeria tai tarkistetaan kilpirauhasarvot.
Hoidon aloitus
Oireiden hoito voidaan aloittaa heti diagnoosin varmistuttua. Tauti väistyy usein jo vuodessa, mutta kestää ajoittain jopa 5 - 10 vuotta.
Kulmakivi hoidossa on riittävän suuri annos antihistamiinia (ns. allergialääkettä) riittävän pitkään.
-
- Voit käyttää antihistamiineja turvallisesti jopa 4 tablettia päivässä. Tämä on annos, jonka lääkäri voi määrätä heti alkuvaiheessa urtikarian hoitoon.
- Käytä antihistamiinia säännöllisesti päivittäin. Voit jakaa suuremman annoksen kahteen osaan ottamalla 2 aamulla ja 2 illalla.
- Antihistamiinin hankalin haittavaikutus on väsymys ja suun kuivuminen, mutta valmistetta vaihtamalla löytyy yleensä väsyttämätön vaihtoehto.
- On tärkeää, että jatkat hoitoa riittävän pitkään. Oireiden vähitellen helpottaessa vähennä antihistamiiniannosta ensin pikkuhiljaa, jotta voit havaita, pahenevatko oireet uudelleen. Lääkitys kannattaa lopettaa vasta kolmen oireettoman kuukauden jälkeen.
Lisäksi hankalaan kutinaan voidaan käyttää kortisonivoiteita tai jopa tablettimuotoista lyhytaikaista kortisonikuuria. Jos näistä valmisteista ei ole apua antihistamiinin ohella, lääkäri voi määrätä sinulle tässä vaiheessa muiden vaikutusmekanismien lääkkeitä (montelukasti ja ranitidiini).
Pitkäaikaisessa hoidossa voit itse säädellä käyttämiesi lääkkeiden määrää ja aloittaa jopa lyhyen kortisonikuurin omatoimisesti esim. 1 - 7 päivän ajaksi lääkärin antamien ohjeiden mukaan.
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto: urtikarian hoito
Terveyskylän Ihotautitalo: kroonisen urtikarian hoito
Oireet helpottavat vähitellen, mutta antihistamiinia ei kannata kokonaan lopettaa ennen kuin oireiden loppumisesta on kulunut noin kolme kuukautta.
.
.
.
.
.
Krooninen spontaani urtikaria oireilee tyypillisesti jaksoittain, joten on mahdollista, että rauhallisen vaiheen jälkeen oireita ilmenee uudelleen.
Oireiden ilmaantuessa tehosta itsenäisesti lääkitystäsi hoitosuunnitelmasi rajoissa. Oman hoitosuunnitelmasi löydät Omakannasta. Jos tilanne ei rauhoitu, ota yhteyttä hoidostasi vastaavaan tahoon (esim. sote-keskus, työterveyshuolto).
.
.
Omahoidon tuki
Haluamme tukea sinua pärjäämään arjessasi urtikariaoireilun suhteen. Urtikariaan kuuluu oirevaiheita ja oireettomia vaiheita. Urtikariaan ei ole parantavaa lääkitystä, mutta antihistamiinit ovat hyvä hoitokeino oireiden helpottamiseen.
Oireiden helpottaminen
Oireet helpottavat vähitellen. Jos pärjäät oireidesi kanssa, voit itse säädellä antihistamiinin annosta hoitosuunnitelmasi mukaisesti. Antihistamiinia ei kannata kokonaan lopettaa ennen kuin oireiden loppumisesta on kulunut noin kolme kuukautta. Tyypillisesti annosvähennys kannattaa tehdä vaiheittain, kysy tarvittaessa hoitavalta taholta ohjeita, jos niitä ei löydy jo valmiiksi hoitosuunnitelmastasi.
Oireiden aktivoituminen
Krooninen spontaani urtikaria oireilee tyypillisesti jaksoittain, joten on mahdollista, että rauhallisen vaiheen jälkeen oireita ilmenee uudelleen. Esimerkiksi juuri sairastamasi infektiot voivat pahentaa urtikarian oireita. Jos urtikariaoireidesi on katsottu aiemmin pahentuneen jostain altistavasta tekijästä, mieti, jos pystyisit vähentämään näitä tekijöitä arjessasi (esim. tiukat vaatteet, oleskelu kylmässä/kuumassa, voimakas fyysinen rasitus, unen vähyys, alkoholi, stressi). Tarkista, ettet ole ottanut käyttöön uusia lääkkeitä esimerkiksi apteekin itsehoidosta, jotka voivat altistaa urtikarialle (esim. tulehduskipulääkkeet).
Oireiden hankaloituessa tarkista, että olet käyttänyt antihistamiineja hoitosuunnitelman mukaisella suurimmalla sietämälläsi annoksella. Jos oireet jatkuvat tästä huolimatta haittaavina, soita hoitavan tahosi ajanvaraukseen mahdollisen muun lääkityksen (esim. paikallisesti iholle käytettävät kortisonivoiteet, suun kautta otettava kortisoni, montelukasti, ranitidiini) lisäämiseksi hoitoosi. Sairausloman tarve voidaan arvioida myös vastaanotolla. Suun infektiot voivat voimistaa urtikariaoireita. Huolehdi päivittäin hyvästä hammashygieniasta ja varaa tarpeen mukaan aika hammashuoltoon tarkastusta varten.
Jos urtikariaan liittyy arkielämääsi hankaloittavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia sinut voidaan tarpeen mukaan ohjata myös joissakin sote-keskuksissa työskenteleville sosiaaliohjaajille. Ota tällöin yhteyttä sote-keskukseen esimerkiksi puhelimitse.
Apua arjessa pärjäämiseen saat myös Allergia-, Iho- ja Astmaliiton neuvontapalvelusta tai Allergia-, iho ja astmaliiton jäsenyhdistyksestä.
Sote-sivusto
Arjessa pärjääminen
Oirepäiväkirja (UAS7)
DLQI-mittari
Ammattilainen on kirjannut potilasasiakirjoihisi suunnitelman urtikarian hoidon suhteen ja tarvittaessa päivittänyt sitä, jos hoitosi on mm. vaatinut tehostamista. Hoito etenee sen mukaisesti. Löydät sen tyypillisesti käyntisi kohdalta Omakannasta tai jos olet ottanut yhteyttä esim. digitaalisen älypuhelinsovelluksen kautta, myös sovelluksen tiedoista. Se on voitu tarpeen mukaan lähettää myös postitse kotiisi.
Jos oireesi jatkuvat yli 6 viikkoa ja ne haittaavat merkittävästi esim. työ- tai toimintakykyäsi, eikä hoitosuunnitelmasi mukainen urtikariaan määrätty lääkitys tai tuettu omahoito tuo riittävästi apua, lääkäri voi tehdä sinulle lähetteen ihotautilääkärin vastaanotolle.
Yleislääkärin tai työterveyslääkärin keinot ovat kroonisen spontaanin urtikarian hoidossa usein riittävät. Lähete erikoissairaanhoidon ihotautilääkärille tehdään esimerkiksi näissä tapauksissa:
- Jos oireet eivät ole 6 - 8 viikon hoidon jälkeen hallinnassa.
- Jos oire on kestämätön.
- Hankala turvotus missä tahansa keholla urtikariaan liittyen.
- Jos oire vaikuttaa työkykyyn tai arjessa pärjäämiseen.
Avoterveydenhuollon puolella tehdyt tutkimukset ja hoitokokeilut on kuitenkin syytä olla tehtynä ihotautilääkärille mennessä. Antihistamiinin tulee olla säännöllisessä käytössä.
Tarvittaessa avoterveydenhuollon lääkäri kirjoittaa sinulle lähetteen Päijät-Hämeen Keskussairaalan ihotautien ja allergologian poliklinikalle. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.
- Päijät-Hämeen Keskussairaalan ihotautien ja allergologian poliklinikka varaa ajan ja lähettää kutsukirjeen kotiisi. Kirjeessä kerrotaan käynnin ajankohta ja mahdolliset erityisohjeet vastaanotolle valmistautumiseen.
Poikkeuksena ovat kiireelliset tapaukset, jolloin hoitoon on päästävä välittömästi potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa annetaan päivystysvastaanotoilla.
| Esteen sattuessa
Jos hoitoajankohta ei sovi sinulle, ilmoita asiasta mahdollisimman pian hoitavaan yksikköösi. Näin aika voidaan antaa toiselle potilaalle. Jos et peru vastaanottoaikaasi, siitä peritään maksu. Myös tarttuva tauti, nuha, yskä tai kuume voi estää sairaalahoidon. Jos olosi on epävarma, neuvottele tilanteesta hoitohenkilökunnan kanssa ennen sairaalaan tuloa. |
Vastaanotolle tullessa:
- Ota voimassa/käytössä oleva lääkelista mukaasi sekä mahdollisia kuvatallenteita oireilustasi.
- Poliklinikkakäyntiin kannattaa varata aikaa. Kutsukirjeessä mainittua vastaanottoaikaa noudatetaan niin tarkasti kuin mahdollista, ja henkilökunta tiedottaa aikataulumuutoksista.
- Lasku poliklinikkakäynnistä lähetetään kotiosoitteeseesi.
Saapuminen poliklinikalle:
Huomioithan, että pyrimme sairaalassa savuttomuuteen. Potilaiden ja vierailijoiden tupakointi on sallittu ainoastaan siihen merkityillä paikoilla ulkona. Päijät-Hämeen Keskussairaalan alueella ei myydä tupakkatuotteita.
Asiointi- ja palautekanavat
Allergiapäiväosasto
Iho- ja allergiasairaala, B-porras, 4. krs, Meilahdentie 2, Helsinki
Aukioloajat
ma–to 7:30–15:30
pe 9:00–15:30
Yhteydenotot
puh. 09 471 75200 (kiireelliset asiat (kuten saman päivän peruutukset) klo 7.30-14, kiireettömät asiat klo 8-16)
Palaute:
Toivomme saavamme palautetta vastaanotto-toiminnasta: Anna palautetta - PHHYKY
Palautetta voit antaa myös suullisesti.
Asiakas- ja potilasmaksuista tietoa: Asiakasmaksut ja kuntalaskutus - PHHYKY
Hoitoa koskevia yksityiskohtaisia tietoja ja henkilötunnuksia ei saa lähettää palautelomakkeella tai sähköpostitse tietoturvasyistä. Antamasi palautteen perusteella voimme kehittää palveluamme entistä paremmaksi. Palautteen voi antaa nimettömänä.
Hoitoon liittyvät tiedustelut ja yksityiskohtaiset palautteet pitää osoittaa suoraan asianomaiselle yksikölle joko kirjallisesti tai puhelimitse. Potilastietoja, ajanvarauksia ja hoitoajan peruutuksia ei käsitellä sähköpostitse tai palautelomakkeen kautta.
Lisätietoa potilaan oikeuksista löytyy Päijät-Hämeen Keskussairaalan verkkosivuilta. Hoitoa koskevissa asioissa voit myös ottaa yhteyttä potilasasiamieheen tai sosiaaliasiamieheen:
Tietosuojakysymyksissä sinua neuvoo tietosuojavastaava. Potilasturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa voit täyttää vaaratilanneilmoituksen. Lue lisää potilaan tuesta ja oikeuksista verkkosivuiltamme: Anna palautetta - PHHYKY
Ennen vastaanottoa lue huolella läpi saamasi kutsukirje. Kirje saattaa sisältää tarkempia ohjeita vastaanotolle valmistautumista varten, kuten lääketauotusohjeita tai täytettäviä kyselykaavakkeita.
Lääkärin vastaanoton sisältö vaihtelee usein potilaskohtaisesti.
- Kaikilta potilailta kysytään tietyt asiat kuten perussairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Varmista, että muistat käyttämiesi lääkkeiden nimet ja annokset tai kirjoita näistä mukaasi muistilista.
- Lääkäri kysyy usein myös allergioista, aiemmin sairastetuista ihotaudeista sekä esiintyykö suvussasi jotain ihotauteja. Valmistaudu kertomaan tarkemmin nykysairaudestasi, sen alkamisajankohdasta, oireiden kehityksestä sekä siitä, miten käytetyt hoidot ovat tehonneet.
- Joskus urtikaria voi liittyä tulehdussairauksiin tai tulehduskipulääkkeiden käyttöön. Lääkäri kysyy näistä todennäköisesti, ja on hyvä miettiä jo valmiiksi, milloin on esimerkiksi käynyt viimeksi hammaslääkärissä.
Lääkärin vastaanotolla esitietojen keräämisen jälkeen siirrytään tutkimiseen. Yleensä ihotautilääkärin vastaanotolla tulee riisuutua alusvaatteisilleen. Lääkäri katsoo ja tunnustelee ihoa. Joskus hän voi myös käyttää apuvälineitä kuten suurennuslasia tai dermatoskooppia, jolla hän näkee tarkemmin ihon syvempiä rakenteita. Mikäli ihollasi on näkyviä oireita urtikariasta lääkäri saattaa ottaa sinusta valokuvia sairauskertomukseesi. Tämä helpottaa jatkossa urtikariaoireidesi vaikeusasteen arviointia ja hoitoa. Joissain tapauksissa voi olla tarpeen myös kuunnella sydän ja keuhkot, katsoa suuhun tai kokeilla vatsaa ja imusolmukealueita.
Älä ole huolissasi, jos ihosi on täysin terve vastaanotolle mennessä. Tämä on jopa varsin yleistä urtikarian kohdalla. Jos sinulla on valokuvia esim. matkapuhelimessasi, niin voit näyttää ne lääkärille.
Vastaanotolla kerättyjen tietojen perusteella lääkäri tekee suunnitelman tarvittavista jatkotutkimuksista ja niiden aikataulusta. Joskus tarvitaan laboratorio-koetuloksia, joita varten otetaan verikoe. Harvoissa tapauksissa ihosta otetaan koepala. Tämä tehdään paikallispuudutuksessa.
Jos sinulla epäillään jonkun fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa, lääkäri voi määrätä erilaisia testejä tämän tutkimiseksi.
Piirtopaukamointia voi tutkia raapaisemalla ihoaluetta kevyesti esimerkiksi tylpällä kynällä tai raapaisulevyllä, kuumaa ja kylmää voidaan tutkia laittamalla kuuma tai kylmä esine iholle. Jos hien epäillään laukaisevan urtikarian, sinua voidaan pyytää polkemaan kuntopyörällä kunnes hiki tulee.
Yleensä urtikariaa epäiltäessä ei tarvita allergiatestejä, koska allergia on erittäin harvoin kroonisen urtikarian taustalla. Jos urtikaria-oireesi yhdistyvät selvästi johonkin tiettyyn altisteeseen, sinulle voidaan tehdä ihopistokokeita eli prick-testejä.
Tutkimuksista huolimatta suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi.
Vastaanotolla lääkäri kertoo urtikarian luonteesta ja ennusteesta tarkemmin. Tuolloin tehdään myös yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää tarvittavat lääkitykset ja niiden käytön opastuksen sekä jatkosuunnitelmat. Jos tarvittavat tutkimukset on saatu tehtyä kerralla ja hoito tehoaa, ei välttämättä tarvita jatkokontrolleja lainkaan.
Joskus lääkäri haluaa soittaa sinulle kyselläkseen vointia ja hoitojen tehoa. Jos sinulle jää epävarmuutta hoitojen toteutuksesta tai hoidot eivät toimi halutulla tavalla, ole rohkeasti yhteydessä sinua hoitaneeseen yksikköön.
Vastaanoton aikana kannattaa kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.
Jos hoidettavat asiat jäävät kesken tai lääkäri haluaa arvioida hoitotulokset, sovitaan ja varataan kontrollivastaanotto.
Omahoidon tuki
Haluamme tukea sinua pärjäämään arjessasi urtikarian kanssa. Urtikariaan kuuluu oirevaiheita ja oireettomia vaiheita. Urtikariaan ei ole parantavaa lääkitystä, mutta antihistamiinit ovat hyvä hoitokeino oireiden helpottamiseen.
Oman hoitosuunnitelmasi voit tarkastaa Omakannasta. Virka-aikaan voit soittaa ihopolin sairaanhoitajalle kysymyksissäsi tai tuen tarpeessasi. Myös sairaalan sosiaalityöntekijä voi auttaa Sinua arjen haasteissa tai muissa pohdituttavissa asioissa.
Apua arjessa pärjäämiseen saat myös Allergia-, Iho- ja Astmaliiton neuvontapalvelusta tai Allergia-, iho ja astmaliiton jäsenyhdistyksestä.
Lääkärisi valitsee sinulle parhaan mahdollisen hoidon perustuen urtikariasi luonteeseen sekä sinulla mahdollisesti oleviin perussairauksiin ja muihin lääkityksiin.
Vaihtoehtoja on useita, mutta urtikariassa allergialääkkeet eli antihistamiinit muodostavat hoidon perustan. Antihistamiinilääkkeitä on useita erilaisia. Jos jokin vaikuttava aine ei tehoa urtikariaasi, voidaan sen sijaan kokeilla jotakin toista valmistetta.
Antihistamiineja käytetään yleensä 1-4 tablettia päivässä oirekuvan hankaluuden mukaan. Joskus hoitoon lisätään vielä montelukasti 10 mg, yksi tabletti päivässä ja/tai ranitidiini 150 mg, 1-2 tablettia päivässä. Vaikeassa ja huonosti antihistamiineille reagoivassa taudissa voidaan käyttää hoitona myös biologista lääkettä (ks. Biologisen lääkehoidon aloittaminen).
Jos urtikariaan liittyy piirtopaukamointia eli dermografismia, voidaan hoitona käyttää valohoitoa, kuten UVB:ta, jossa käydään yleensä 2-3 kertaa viikossa noin 15-20 hoitokertaa. Myös muita systeemilääkkeitä voidaan kokeilla vaikean urtikarian hoitoon (siklosporiini, metotreksaatti, dapson ja omalitsumabi).
Joskus rajuihin oireisiin saatetaan alkuvaiheessa antaa suun kautta kortisonitabletteja (prednisoloni), mutta näitä ei suositella taudin pitkäaikaiseksi hoidoksi.
Terveyskylän Ihotautitalo: Antihistamiinilääkkeet
Määräaikaistarkastus eli kontrolli tehdään yleensä puhelimitse. Jos sinulla on urtikarian hoitoon käytössä jokin muu lääke kuin pelkkä antihistamiini, suositellaan yleensä käyntiä vastaanotolla.
Jos voit hyvin, määräaikaistarkastus eli kontrolli ei ole välttämätön.
Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin flunssa ja mahatauti voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin antamissa rajoissa. Jos tästä huolimatta oirekuva on hankala, ole yhteydessä ihotautipoliklinikalle.
Urtikarian oireet helpottavat vähitellen. Lääkityksen purku tulee tehdä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kun oireilu on rauhoittunut ja käytät enää pelkkää antihistamiinilääkettä, voit purkaa lääkityksen lääkäriltä saamasi ohjeen mukaan.
Jos oireilu hankaloituu lääkityksen lopettamisen jälkeen, ota yhteyttä ihotautipoliklinikalle.
Seuranta erikoissairaanhoidossa voidaan lopettaa mikäli potilas pärjää pelkällä antihistamiinilla. Et putoa tyhjän päälle. Erikoissairaanhoidon lääkäri tekee hoitosuunnitelman, joka löytyy omakannasta ja pääset tarkistamaan sen sieltä. Jos tilanne pahenee, saat apua ottamalla yhteyttä perusterveydenhuoltoon.