Arjessa pärjääminen

Jos sairastat urtikariaa, et ole yksin. Urtikariaa sairastavia on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Urtikaria ei kosketa ainoastaan ihoa, vaan vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Jos urtikarian aiheuttamat paukamat ja kutina jatkuvat pitkään, se vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen työssä ja arjessa.

Joka viides suomalainen saa urtikariaoireita ainakin kerran elämässään. Tavallisesti oireet kestävät muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Urtikaria ei kuitenkaan aina mene ohi, vaan voi jatkua jopa vuosia. Kun oireet jatkuvat yli kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta spontaanista urtikariasta. Kroonista spontaanista urtikariaa sairastaa 0,5-1 prosenttia väestöstä.

Urtikariaoireet voivat olla hyvinkin kiusallisia. Moni kokee häpeää ennakoimattomista iho-oireistaan. Kutina, paukamat ja turvotus eivät innosta liikkeelle. Sosiaalinen eristyneisyys ja ahdistuneisuus vaivaavat monia urtikariapotilaita.

Joskus urtikarian yhteydessä esiintyy angioödeemaa eli turvotusta ihon syvemmissä kerroksissa tai limakalvoilla. Näkyvillä alueilla, kuten kasvoissa, esiintyvä turvotus voi lievänä tuntua kiusalliselta. Pahimmillaan se voi tuntua hyvinkin hankalalta.

Kroonisen urtikarian vaikutukset arkeen vaihtelevat yksilöstä toiseen. Ihmisten elämäntilanteeseen voivat vaikuttaa heikentävästi myös muut sairaudet, mahdolliset haasteet ihmissuhteissa, taloudellisesti heikko tilanne tai vähäiset kontaktit muihin ihmisiin. Sairauden aiheuttamat ja muut elämäntilanteen haasteet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Tukea omaan tilanteeseen voi saada niin ammattilaisilta, vapaaehtoisilta vertaistoimijoilta kuin läheisiltä.

Kiusallisten oireiden ja ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ota puheeksi arjen haasteet lääkärin tai hoitajan vastaanottokäynnillä. Tarvittaessa voit valmistautua tilanteeseen kirjaamalla haasteesi paperille ranskalaisin viivoin. Yhdessä ammattilaisen kanssa voit miettiä, miten haasteisiin lähdetään vastaamaan. Ammattilainen myös auttaa jäsentämään ja arvioimaan haasteiden mittasuhteita.

Taloudellista tilannetta helpotetaan sosiaalietuuksien avulla. Sosiaalietuuksia voidaan myöntää myös heikentyneen toimintakyvyn perusteella. Niistä saat tarkempaa tietoa sairaalan sosiaalityöntekijältä tai kuntoutusohjaajalta. Sosiaalityöntekijä osaa myös kertoa muista arkea tukevista palveluista. Lisäksi hän voi tukea asiakasta psykososiaalisesti auttaen tätä esimerkiksi tekemään ratkaisuja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Sairaalan sosiaalityöntekijään voi olla yhteydessä ilman lähetettä.

Krooniseen urtikariaan voi liittyä ahdistusta, ja oireilu voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Keskusteluapua tilanteeseen voi saada hoitajan tai lääkärin lisäksi esimerkiksi psykiatriselta sairaanhoitajalta tai psykologilta. Myös vertaistuki voi olla avuksi iho-oireiden ja urtikariaan liittyvien tunteiden hyväksymisessä.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton ja sen jäsenyhdistysten kautta voit saada yhteyden muihin samaa sairautta sairastaviin ja päästä jakamaan kokemuksia heidän kanssaan. Myös vertaistapaamisten järjestäminen on mahdollista. Liitto tukee jäsenyhdistyksiään järjestämällä vertaistoimijakoulutuksia ja luo mahdollisuuksia paikallisten vertaistapaamisten järjestämiseen.

Seurakuntien diakoniatyön puoleen voit kääntyä matalalla kynnyksellä, jos esimerkiksi haluat keskustella oman elämäntilanteesi haasteista. Diakoniatyö tarjoaa myös taloudellista tukea. Myös seurakuntiin kuulumattomat voivat pääosin hyödyntää diakoniatyön palveluita.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Urtikariaopas
Lisätietoa ja urtikariaa sairastavien tarinoita