Yleensä urtikarian taudinkuva on hyvin selkeä, ja lääkäri pystyy useimmiten keskustelun perusteella tunnistamaan tilan urtikariaksi.
Lääkärin vastaanotolla:
- Keskustelet lääkärin kanssa mahdollisista oireiden aiheuttajista. Jos epäilet jotain tiettyä asiaa oireiden aiheuttajaksi, on se hyvä tuoda esille.
- Jos sinulla on kuvia ihottumastasi esimerkiksi kännykässäsi, voit näyttää niitä lääkärille.
- Jos lääkäri epäilee kertomasi perusteella tiettyjä aiheuttajia, sinulle tehdään lisätutkimuksia mahdollisen aiheuttajan selvittämiseksi.
- Joissain tapauksissa kyseessä voi olla jokin virustauti, joka voi oireilla pelkästään urtikariana. Näissä tapauksissa syytä ei yleensä pystytä jäljittämään tutkimuksin.
- Jos oire on kestänyt kuusi viikkoa ja altistavaa tekijää ei löydy, tilanne voidaan diagnosoida krooniseksi spontaaniksi urtikariaksi.
Lääkäri määrää urtikariaan yleensä antihistamiinia, jopa nelinkertaisella annoksella. Sen tehotessa diagnoosi myös varmistuu. Syvempään turvotukseen eli angioödeemaan antihistamiini ei tehoa aivan yhtä hyvin, ja oireiden rajuudesta riippuen antihistamiinin rinnalla voidaan käyttää muun muassa lyhytaikaista kortisonikuuria.
Useimmiten antihistamiini tehoaa melko hyvin myös krooniseen spontaaniin urtikariaan.
Kroonisen spontaanin urtikarian ennuste: Oireet rauhoittuvat yleensä 2 - 5 vuodessa, ja jo vuoden kuluttua 30 - 50 % potilaista on oireettomia.
