Biologinen lääkitys erikoissairaanhoidossa
Kroonisen spontaanin urtikarian biologisena lääkehoitona käytetään omalitsumabia.
Kyseessä on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, joka tuotetaan yhdistelmä-DNA-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjan (CHO) nisäkäs-solulinjassa. Vasta-aine sitoutuu kehossa IgE-molekyyliin.
Hoidon aloituksen kriteerit
Omalitsumabi on tarkoitettu lisälääkkeeksi antihistamiinin rinnalle kroonisen spontaanin urtikarian hoitoon aikuisille ja nuorille (vähintään 12-vuotiaille), kun vaste antihistamiinihoidolle ei ole riittävä.
Eurooppalaisen hoitosuosituksen (vuodelta 2018) mukaan omalitsumabihoito on tarkoitettu potilaille, joilla nelinkertainen annos antihistamiinia ei ole tuonut riittävää oireiden lievittymistä muutamassa (2-4) viikossa tai aikaisemminkin, mikäli oireet ovat hankalia.
Vasta-aiheet
Vasta-aiheet omalitsumabihoidolle ovat yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille (L-arginiinihydrokloridi, L-histidiinihydrokloridi, L-histidiini, polysorbaatti 20, injektionesteisiin käytettävä vesi).
Alkututkimukset
Omalitsumabin käytön aloittaminen ei vaadi erityisiä alkututkimuksia.
Lääkäri tekee Kelalle B-lausunnon, jolla voit hakea biologiselle lääkkeelle peruskorvausoikeutta.
Peruskorvausoikeuden saaminen edellyttää, että
- vaikeat urtikariaoireet (UAS7-pisteet ≥ 28) ovat kestäneet yli kuusi viikkoa ja
- oireita laukaisevaa tekijää ei ole pystytty tunnistamaan ja
- antihistamiinihoitoa on jatkettu vähintään kuuden viikon ajan ilman riittävää vastetta.
Lausunnossa tulee sairauden lisäksi kuvata, missä ja kenen antamana ja valvonnassa biologinen lääkehoito on suunniteltu annettavaksi.
B-lausunto kirjoitetaan yleensä 1.- 3. pistoksen jälkeen, kun hoitovaste näkyy. Hakemuksen käsittelyaika on pääsääntöisesti noin yksi kuukausi.
Kun peruskorvausoikeus on myönnetty
Kelan määrittämä vuosiomavastuu täyttyy, kun haet lääkkeen ensimmäisen kerran apteekista. Sen jälkeen maksat loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 € omavastuun verran.
Mikäli sinulla on taloudellisia haasteita maksaa lääkitys, ota yhteyttä sairaalan sosiaalityöntekijään.
Kun sovitte lääkärisi kanssa biologisen lääkkeen aloittamisesta kroonisen spontaanin urtikarian rauhoittamiseksi, sinulle varataan pistosohjausaika ihotautien poliklinikan hoitajalle.
Vastaanotolla käytte läpi biologiseen lääkehoitoon liittyviä asioita ja sinulle ohjataan lääkkeen pistäminen. Saat ensimmäisen lääkeannoksen pistosohjausajan yhteydessä. Varaudu jäämään ensimmäisen lääkeannoksen jälkeen poliklinikalle seurantaan kahden tunnin ajaksi mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi.
Seuraavat kaksi pistosta sinun on pistettävä terveydenhuoltoalan ammattilaisen läsnä ollessa ja seurannassa esimerkiksi hoitajan vastaanotolla ihotautien poliklinikalla, omassa sote-keskuksessa, kouluterveydenhoitajalla, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä terveysasemalla.
Tämän jälkeen suositellaan, että pistät itse lääkkeen kotona. Kotona pistäminen vaatii, että olet pistänyt ohjatusti ja seurattuna poliklinikalla ainakin kerran. Jos pistäminen ei omatoimisesti onnistu, sen voi antaa myös ohjauksen saanut läheinen tai terveydenhuollon ammattilainen esimerkiksi sote-keskuksessa tai työterveyshuollossa.
Lääkkeen voit pistää etureiteen tai alavatsaan (ei 5 cm:n alueelle navan ympärillä). Hoitaja voi tarvittaessa pistää lääkkeen myös olkavarren ulkosyrjälle.
Vastaanotolla kerrataan myös lääkkeen säilytys ja pistämiseen valmistautuminen. Lisätietoa saat Xolair-potilasoppaasta.
2.-3. pistos terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla
Lääkehoidon tarve on yleensä pitkäaikainen. Oireet saattavat uusiutua, jos hoito lopetetaan liian aikaisin. Tästä syystä hoitoa biologisella lääkkeellä jatketaan yhteensä 6-12 kuukauden ajan, jotta nähdään, että lääke toimii ja oireilu rauhoittuu ennen kuin lääkitystä lähdetään purkamaan pois. Osa saa lääkkeistä hyödyn nopeasti, mutta toisilla hoitovaste näkyy vasta muutaman kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta.
Lääkityksen tarkasta kestosta päättäminen voi olla hankalaa hoitohenkilökunnalle, sillä liian aikaisin lopetettaessa oireilu uusii, ja toisaalta liian pitkään jatkunut lääke on taloudellisesti hukkaa ja aiheuttaa turhaa vaivaa käyttäjälleen.
Mikäli havaitset mahdollisia haittavaikutuksia biologisen lääkityksen aikana, ole yhteydessä sinua hoitavaan yksikköön.
Biologista lääkehoitoa voi yrittää harventaa tai tauottaa 6-8 kuukauden kohdalla. Oireiden ollessa hankalat biologista lääkehoitoa voi jatkaa 12 kk saakka (KELA antaa korvattavuuden aluksi vuodeksi). Tämän jälkeen lääkitys on tauotettava. Tauottamisen jälkeen urtikarian mahdollisia oireita seurataan oirepäiväkirjan (UAS7 Oirepäiväkirja) avulla.
Määräaikaistarkastus eli kontrolli tehdään yleensä puhelimitse. Jos sinulla on urtikarian hoitoon käytössä jokin muu lääke kuin pelkkä antihistamiini, suositellaan yleensä käyntiä vastaanotolla.
Jos voit hyvin, määräaikaistarkastus eli kontrolli ei ole välttämätön.
Hoidon kokonaiskesto on yksilöllistä, eikä sitä nykymenetelmin voi tarkasti ennustaa.
Urtikariaoireiden palaaminen hoidon päättymisen jälkeen on valitettavasti tavallista. Jos sinulla ollut omalitsumabi-lääkitys on lopetettu ja oireilu uusii, tarvitset todennäköisesti lääkitystä uudestaan.
Kelan kriteerien mukaan peruskorvausoikeus myönnetään kerralla enintään yhdeksi vuodeksi. Hoito joudutaan tauottamaan viimeistään 12 kuukauden kohdalla ja seuraamaan, minkälaista oireilu on. Tällöin UAS7-pisteiden laskeminen on tärkeää.
Jatkokorvausoikeus voidaan myöntää kerralla kahdeksi vuodeksi, jos UAS7-pisteesi (UAS7 Oirepäiväkirja) ovat vähintään puolittuneet hoidon aikana, ja hoidon tauotuksen jälkeen ilmaantuneet urtikariaoireet ovat olleet vaikeat (UAS7 ≥ 28).
Lääkärisi valitsee sinulle parhaan mahdollisen hoidon perustuen urtikariasi luonteeseen sekä sinulla mahdollisesti oleviin perussairauksiin ja muihin lääkityksiin.
Vaihtoehtoja on useita, mutta urtikariassa allergialääkkeet eli antihistamiinit muodostavat hoidon perustan. Antihistamiinilääkkeitä on useita erilaisia. Jos jokin vaikuttava aine ei tehoa urtikariaasi, voidaan sen sijaan kokeilla jotakin toista valmistetta.
Antihistamiineja käytetään yleensä 1-4 tablettia päivässä oirekuvan hankaluuden mukaan. Joskus hoitoon lisätään vielä montelukasti 10 mg, yksi tabletti päivässä ja/tai ranitidiini 150 mg, 1-2 tablettia päivässä. Vaikeassa ja huonosti antihistamiineille reagoivassa taudissa voidaan käyttää hoitona myös biologista lääkettä (ks. Biologisen lääkehoidon aloittaminen).
Jos urtikariaan liittyy piirtopaukamointia eli dermografismia, voidaan hoitona käyttää valohoitoa, kuten UVB:ta, jossa käydään yleensä 2-3 kertaa viikossa noin 15-20 hoitokertaa. Myös muita systeemilääkkeitä voidaan kokeilla vaikean urtikarian hoitoon (siklosporiini, metotreksaatti, dapson ja omalitsumabi).
Joskus rajuihin oireisiin saatetaan alkuvaiheessa antaa suun kautta kortisonitabletteja (prednisoloni), mutta näitä ei suositella taudin pitkäaikaiseksi hoidoksi.
Terveyskylän Ihotautitalo: Antihistamiinilääkkeet
Urtikarian oireet helpottavat vähitellen. Lääkityksen purku tulee tehdä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kun oireilu on rauhoittunut ja käytät enää pelkkää antihistamiinilääkettä, voit purkaa lääkityksen lääkäriltä saamasi ohjeen mukaan.
Jos oireilu hankaloituu lääkityksen lopettamisen jälkeen, ota yhteyttä ihotautipoliklinikalle.
UAS7-pisteytyksen seuranta
Urtikarian hankaluutta voidaan mitata laskemalla urtikarian aktiivisuuspisteet. Tämä tehdään täyttämällä UAS7-nimistä oirepäiväkirjaa (Urticaria Activity Score) 7 päivän ajan. Oirepäivään kirjataan, millaisia kutina ja paukamien määrät ovat pahimmillaan päivän aikana.
UAS7-pisteiden avulla mitataan ja seurataan oireiden hankaluutta, taudin aktiivisuutta ja oireiden käyttäytymistä hoidon aikana.
Miten oireita arvioidaan?
Kutinan voimakkuus viimeisen 24 tunnin aikana
- 0 = Ei yhtään
- 1 = Vähän (kutina ei kiusallista eikä hankalaa)
- 2 = Keskivaikeaa (kutina hankalaa muttei vaikuta normaaliin päivittäiseen toimintaan eikä uneen)
- 3 = Voimakasta (kutina hankaloittaa normaalia päivittäistä toimintaa tai unta).
Paukamien määrä viimeisen 24 tunnin aikana
- 0 = Ei yhtään
- 1 = Vähän (1-19 paukamaa)
- 2 = Kohtalaisesti (20-50 paukamaa)
- 3 = Paljon (yli 50 yksittäistä paukamaa tai suuria paukama-alueita)
Mitä pisteet tarkoittavat?
Mitä enemmän pisteitä, sitä hankalampi tilanne on kutinan ja paukamien suhteen. Tarkkoja pisterajoja on vaikea määrittää, sillä eri henkilöt aistivat esimerkiksi kutinan eri tavoin. Siksi on tärkeää huomioida se, miten pistemäärät muuttuvat hoidon aikana.
Lue lisää UAS7-oirepäiväkirjasta.
Lataa ja tulosta UAS7-oirepäiväkirja.
Lisätietoa pisteytyksestä (englanniksi).
Urtikarian vaikeusastetta arvioidaan aktiivisuuspisteiden lisäksi sen perusteella, esiintyykö turvotusoireilua eli angioödeemaa.